Tuttu ilmiö, uudet käyttötarkoitukset
Taivaalla lentävät dronet ovat jo Suomessakin tuttu ilmiö, mutta tähän mennessä niitä on hyödynnetty lähinnä hupivälineinä tai valokuvauksen apuna. Näiden lisäksi dronet mahdollistavat monia muitakin asioita, joiden myötä arkemme ja elinympäristömme voivat mullistua merkittävällä tavalla niin organisaatioiden kuin kuluttajienkin näkökulmasta.
Kuljetuksen uusi muoto
Kesäkuusta alkaen yhdysvaltalainen Wing on kuljettanut droneilla kevyitä tuotteita, kuten ruoka-annoksia, kuluttajille Helsingin Vuosaaren alueella. Kyseessä oli merkittävä edistysaskel koko Euroopan näkökulmasta, sillä muualla Euroopassa vastaavaa palvelua kuluttajille ei ole vielä toteutettu. Täältä löydät videon, johon ensimmäinen Vuosaaren dronekuljetus on tallennettu.
Mikä dronekuljetuksissa sitten on hyvää?
Ensinnäkin, taivaalla liitävät dronet ovat nopea tapa kuljettaa, sillä drone lentää parin kilometrin matkan jopa muutamassa minuutissa. Nopeuden lisäksi merkittävä asia on myös dronekuljetusten huomattavasti alhaisemmat päästöt verrattuna maakuljetuksiin.
Arkemme ja elinympäristömme voivat mullistua merkittävällä tavalla.
Wingsin puolitoista vuotta kestäneet testaukset osoittivat 60 000 testilennon perusteella, että dronejen päästöt ovat jopa 16-22 kertaa alhaisemmat, kuin vastaavanlaiset maakuljetukset. Tämä on mahdollista, koska dronet ovat täysin sähkökäyttöisiä ja suunniteltu energiatehokkaiksi.
Myös Robot Expert on tehnyt laskelmia, joiden mukaan Suomessa säästyisi peräti 70 hiilidioksiditonnia, mikäli promille Suomen pakettitoimituksista tehtäisiin dronejen avulla. Määrällisesti tämä tarkoittaisi noin 3000 dronekuljetettua pakettia päivässä.
Dronekuljetusten lisääminen vähentäisi päästöjä siis merkittävällä tavalla.
Vuosaaressa toteutetun Wingsin dronekuljetusten lisäksi dronejen hyödyntämistä on testattu myös muissa hankkeissa. Matkahuollon ja Robot Expertin dronetestauksella kuljetettiin noin sata kuluttajien verkkokauppatilausta Vantaan alueella. Kokeilu oli osa Aviapolis Liikennelabra -hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää uudenlaisia tulevaisuuden liikenteen palveluita.
Edellä mainittujen testien lisäksi Helsingin ja Tallinnan välillä on aloitettu Gof U-Space -niminen hanke, jossa pilotoidaan esimerkiksi tavaroiden kuljetusta Suomenlahden yli, merellä tapahtuvia etsintä- ja pelastustehtäviä, sekä drone-taksikuljetuksia Helsinki-Vantaan läheisyydessä. Volocopterit, eli helikopterin näköiset, mutta dronetekniikkaa hyödyntävät kulkuvälineet pystyvät kuljettamaan ihmisiä joko manuaalisella ohjauksella tai autonomisesti ilman kuljettajaa.
Elinympäristön ja osaamisen uudet vaatimukset
Ennen dronetaksien yleistä käyttöönottoa on kuitenkin vielä tehtävä ratkaisuja muun muassa ilmatilan valvonnan ja lentämisen hallinnan suhteen, vaikka teknisesti dronetaksit olisivatkin jo mahdollisia. Tätä edistääkseen EU julkaisi äskettäin koko EU:n kattavat droneasetukset, joita ryhdytään pääsääntöisesti soveltamaan kesällä 2020.
Droneliikenteen yleistyessä ympäristöömme on esimerkiksi sijoitettava laskeutumispaikkoja, sekä huolehdittava turvallisuudesta toimivan valvonnan ja sääntöjen avulla. Lisäksi lisääntyvä dronejen käyttö lisää myös uudenlaista osaamisen ja koulutuksen, sekä tuotteiden tarvetta.
Esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat ruvenneet myymään dronevakuutuksia, ja Suomessa on koulutettu jo lähes 300 poliisia käyttämään droneja työssään. Droneja hyödynnetään poliisityössä esimerkiksi tilanteissa, joissa tehtävä on ihmiselle vaarallinen tai haastava. Tällaisia voivat olla vaikkapa tulipalon seuranta tai mielenosoitukset. Myös henkilöiden etsintä on saanut kirjaimellisesti uuden ulottuvuuden lämpökameravarusteisista droneista.
Ilmatila tarjoaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle
Ilmatilan hyödyntäminen antaa merkittäviä mahdollisuuksia monella eri toimialalla.
Kuljetuksen ja poliisityön lisäksi droneja voi hyödyntää muun muassa erilaisissa pelastustilanteissa, ympäristön valvonnassa ja mittauksessa (esim. rajavalvonta, sähkölinjojen ja myrskytuhojen tarkistaminen). Tällä hetkellä droneja käytetään myös lääkinnällisissä tarpeissa esimerkiksi Afrikassa, jossa dronet kuljettavat muun muassa rokotteita, verituotteita sekä lääkkeitä. Lääketieteen näkökulmasta myös dronejen hyödyntäminen vaikkapa elinsiirroissa on merkittävää.
Teknisesti dronetaksit olisivatkin jo mahdollisia.
Itsestään kulkevat ilma-alukset mahdollistavat näköyhteyden saamisen sinne, minne ihmisen on hankala tai vaarallista mennä. Näköyhteyden lisäksi kehittyvä tekniikka mahdollistaa myös asioiden tekemisen ilman ihmisen läsnäoloa varsinaisella tapahtumapaikalla. Esimerkiksi Kelluu Oy kehittelee ilmalaivakonseptia, jolla pystytään muun muassa toteuttamaan energiainfran valvontatehtäviä.
Dronejen käytön ollessa selkeästi nouseva trendi, organisaatioiden olisikin syytä pohtia, olisiko heidän omassa toiminnassaan jokin osa-alue, jossa droneja, tai ilmatilaa ylipäätään voisi hyödyntää. Pystyisivätkö dronet ottamaan hoitaakseen jotain ihmiselle vaarallisia tehtäviä, tai voisiko vaikkapa suunnittelijan liikkuvaa työtä vähentää droneseurannan avulla? Entä erilaiset mittaukset ja seuranta, pystisikö ne hoitamaan dronen tai muun laitteen välityksellä?
Kattavava tietoa droneista ja niiden käytöstä voit käydä lukemassa muun muassa täältä.
Viisi merkittävää etua dronejen yleistymiseen liittyen
Dronet ovat sähkökäyttöisiä ja energiatehokkaita, ja niiden päästöt ovat merkittävästi pienempiä esimerkiksi maakuljetuksiin verrattuna.
Dronet kulkevat nopeasti, ja ilmateitse välimatkojen siirtymät ovat suorempia. Tämän ansiosta kuljetuspalvelut pystyvät toimimaan entistä nopeammin.
Dronet lisäävät työturvallisuutta, sillä droneilla saadaan esimerkiksi näköyhteys paikkoihin, joihin ihmisen ei ole turvallista mennä.
Dronejen avulla ihmisten liikkumista työpäivän aikana voidaan vähentää, kun seurantaa ja tarkastelua voidaan tehdä dronen kautta.
Dronejen yleistyessä myös niihin liittyvien koulutusten ja muiden palveluiden tarve kasvaa.
Muun muassa tämänkaltaisia trendejä ja niiden vaikutusta liiketoimintaan pohdimme Priole -työpajoissamme.