top of page
Post: Blog2_Post

Tulevaisuuden johtaja fasilitoi

Mitä fasilitointi tarkoittaa johtamisessa?

Ylhäältä alas saneltu johtaminen on historiaa. Z-sukupolvi haluaa esihenkilön, joka on sparraaja ja valmentaja, joka kulkee yhteistä matkaa vierellä kannustaen, palautetta antaen ja mahdollistaen yksilön kehittymisen omalla urapolulla omaan tahtiin. Perinteinen johtamistapa ei sovellu enää tulevien sukupolvien johtamiseen vaan tarvitaan lisää reilua, avointa, osallistavaa ja mahdollistavaa otetta.


Fasilitointi ja sen periaatteet istuvat erinomaisesti tähän uuden johtamisosaamisen vaatimuksiin. Mutta mitä fasilitointi oikein tarkoittaa johtamisessa? Sana fasilitointi tulee latinan kielen sanasta ”facilis”, joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnin tarkoituksena onkin tehdä yhdessä tekeminen helpoksi. Esimerkiksi strategian päivittämisessä kaikkien mukaan ottaminen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää, jotta suunnitelmat saadaan myös toteutettua.


Fasilitaattori luo sellaiset olosuhteet ja tilan, jossa joukon on helppoa ja turvallista työskennellä ja kehittyä yhteisen päämäärän eteen. Fasilitointi on siis ennen kaikkea ihmisten johtamista. Jotta kaikki voivat toimia yhdessä omien kyvykkyyksiensä, osaamisensa ja taitojensa mukaan, johtamisessa tarvitaan fasilitointitaitoja. Tiivistettynä: fasilitointi on ihmisten välisen vuorovaikutuksen rakentamista.




"Kun työntekijät voivat hyvin ja voivat vaikuttaa, myös organisaatio voi hyvin ja menestyy, riippumatta siitä onko kyseessä yritys, järjestö tai kunta."




Hyödyt

Fasilitoinnin avulla annetaan tilaa mielipiteille ja kehitysehdotuksille, jotta niin sanottu hiljainenkin tietotaito saadaan osaksi työyhteisön osaamista. Kun työntekijät saavat vaikuttaa oman työn tekemiseen ja suunnitteluun, he sitoutuvat, ovat luovempia ja viihtyvät paremmin, mikä lienee kaikkien johtajien tahtotila hyvin menestyvässä organisaatiossa. Kun työntekijät voivat hyvin ja voivat vaikuttaa, myös organisaatio voi hyvin ja menestyy, riippumatta siitä onko kyseessä yritys, järjestö tai kunta.


Miten teen sen?

Vaikket koskaan vetäisikään fasilitoitua työpajaa, voit hyödyntää fasilitoinnin periaatteita osana omaa johtamistasi.


Fasilitoiva johtaja

  • kuuntelee

  • ei arvostele

  • kannustaa ja innostaa tekemään

  • auttaa työntekijöitä löytämään omat vahvuutensa sekä auttaa ja kannustaa kehittämään niitä edelleen

  • mahdollistaa työntekijöiden kehittymisen omaan tahtiin

  • antaa rakentavaa palautetta, jonka perusteella sovitaan yhdessä kehittämistoimista

  • kysyy ”Miten sinä tämän tekisit?” valmiiden vastausten sijaan

  • ei määrää, vaan pyytää ja asettaa motivoivat kysymykset


Tilan luominen

Ennen kaikkea fasilitoinnin perustana on sopivan tilan luominen. Ei ole ihan sama pidetäänkö kehityskeskustelu samassa kokoustilassa kuin joka aamuinen työpalaveri, vai mennäänkö yhdessä läheiseen kahvilaan, kävelylle tai vaikkapa piknikille! Uudessa paikassa ajatus lentää eri tavalla kuin arkisessa kokoushuoneessa ja puhuminen vaikeistakin asioista helpottuu. Fasilitoinnissa ei ole enempää eikä vähempää kysymys siitä, että luodaan työntekijöille mahdollisuus tulla aidosti kuulluksi ja nähdyksi.


Näkyväksi tekeminen

Fasilitointiin liittyy vahvasti yhteisen suunnittelun ja päätöksen tekeminen näkyväksi eli tussi ja fläppitaulu esiin! Moni ihminen hahmottaa erilaiset vaihtoehdot paremmin visuaalisesti kuin suullisesti, jolloin oman mielipiteen muodostaminen helpottuu, kun eri vaihtoehdot saa nähdä selkeästi esitettynä. Virtuaaliajassa näkyväksi tekemiseen löytyy paljon ilmaisia nettipohjaisia virtuaalisia valkotauluja, kuten Padlet.


KOKEILE

Fasilitoinnin ytimessä on oikeanlaiset kysymykset. Kokeile seuraavan kerran asettaa haluamasi tavoite kysymykseksi ”Kuinka me voisimme…” -muotoon. Esimerkiksi



"Kuinka me voisimme edistää tuotantoprosessin läpimenoaikaa?” vs. ”Nopeuta prosessin läpimenoaikaa.”



Kumpi on mielestäsi kannustavampi tapa johtaa ja motivoida työntekijää pääsemään tavoitteeseen prosessin läpimenoajan tehostamiseksi? Kuinka me voisimme -kysymys kertoo yhteisestä vastuusta ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön ja löytää yhdessä parhaimmat keinot yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lopputuloksena on yhteisesti sovittu eteneminen ja uuden toimintamallin kokeilu, jota arvioidaan sovitun ajanjakson jälkeen.


Voit halutessasi myös harjoitella ryhmätyömenetelmiä, joista on hyötyä kokouksen tunnelman nostattajina ja jokaisen mielipiteen esille saamisessa. Helposti käyttöön otettava ryhmätyömenetelmä on me-we-us. Kun laitat kokouksen osallistujat ensin pohtimaan kehitettävää tai päätettävää asiaa yksin, sitten pareittain tai pienryhmässä ja lopuksi kaikki yhdessä, saat tehokkaammin paremman lopputuloksen aikaan. Pienryhmistä kerätään näkyviin kaikki vaihtoehdot, joista valitaan parhaat palat yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella. Tällöin kaikki pääsevät antamaan oman näkemyksensä käsiteltävään asiaan ja sitoutuvat yhteisesti tehtyyn päätökseen.



Johtamisen työkalu Priolen Tarve-työpaja on fasilitoitu työpaja, jossa käytetään ryhmätyömenetelmiä ja Priole trendikortteja apuna yhteisen näkemyksen muodostamiseksi ja parhaimman lopputuloksen aikaan saamiseksi. Emme konsultoi vaan autamme asiakkaitamme löytämään parhaan tiedon omasta organisaatiostaan, kumppaneistaan sekä muista sidosryhmistä.


bottom of page